Blogi heräilee välillä unestaan....edellisestä päivityksestä taitaa olla jo enemmän kuin vuosi, hups.
Örön länsirannan kallioon on hakattu nimi ja päivämäärä: LENNART HÄGGBLOM 20.5.1917.
Kiinnostuin jo vuosia sitten: kuka oli Lennart Häggblom ja
mitä hän tuona päivänä teki Örössä? Linnake oli tuolloin vielä tiukasti vartioitu
venäläinen linnoitustyömaa, jonne ei ulkopuolisilla ollut asiaa. Hieman asiaa
selviteltyäni tietoa kertyi, mutta yksi asia on yhä ratkaisematta. Sitä ennen on
paikallaan käydä läpi Lennartin elämäntarina. Lennart Häggblom syntyi Hammarlandin kunnassa
19.5.1892. Hänen isänsä työskenteli kansakoulunopettajana Ahvenanmaalla, muun
muassa Degerbyssä ja Getassa.
Lennartin isä Karl
Erik Häggblom.
Lennartin äidin, Sofia Emilia os. Karlssonin ammatti ei ole
tiedossa. Isänsä jalanjälkiä seuraten myös Lennartista tuli
kansakoulunopettaja. Hän opiskeli Uudenkaarlepyyn seminaarissa, josta hän
valmistui vuonna 1914. Kevätlukukauden 1915 hän työskenteli Föglön Hummesön
kansakoululla. Kesällä 1914 hän haki myös Lounais-Suomen ruotsalaisen
kansanopiston opettajanvirkaa, muttei tullut valituksi.
Lennart kuvattuna seminaariaikaan.
Hän toimi jääkärikokelaana etapilla Ahvenanmaan ja
Grisslehamin välillä ja liittyi vapaaehtoisena Jääkäripataljoona 27:n 2.
komppaniaan 29.12.1915. Lennart anoi maaliskuussa 1916 lomaa, jotta hän voi
matkustaa Ruotsiin. Tuolloin hän oletettavasti toimi myös Tukholmassa
jääkärietapilla. Matkansa aikana hän sairastui ja palasi Saksaan vasta
28.7.1917. Saksaan paluunsa jälkeen hän ei enää jatkanut jääkärikoulutuksessa,
vaan toimi siviilitöissä.
Suomeen Lennart palasi sisällissodan jälkeen marraskuussa
1918, ja hän työskenteli kevätlukukauden 1919 Maarianhaminan kansakoulussa.
Syksystä 1919 vuoden 1926 kevääseen hän työskenteli opettajana Taalintehtaalla,
ja vuodesta 1926 alkaen Dragsfjärdin Söderlångvikin kansakoulussa. Hän haki
elokuussa 1919 myös Uudenkaarlepyyn seminaarin harjoituskoulun yläluokkain
opettajan paikkaa, muttei tullut valituksi tehtävään.
Lennart oli aktiivinen myös suojeluskunnassa sekä kunnallisessa
päätöksenteossa. Opetustyön ohella hän toimi Dragsfjärdin suojeluskunnan
kansliapäällikkönä vuosina 1924-1928 ja paikallispäällikkönä 1929-1935.
Dragsfjärdin kunnanvaltuustossa hän toimi vuonna 1931, ja
terveydenhoitolautakunnassa vuosina 1931-1945 sekä 1954-1956, joista vuodet
1940-1945 varapuheenjohtajana. Palolautakunnassa hän oli jäsenenä vuodesta 1936
ja päällikkönä vuodesta 1937 alkaen. Lennart
toimi Dragsfjärdin Työvelvollisuuslautakunnan puheenjohtajana vuosina 1939–1940
ja työvoimalautakunnan puheenjohtajana vuosina 1941–1944, sekä sotaorpojen
työhuoltolautakunnan puheenjohtajana vuosina 1940–1945. Lisäksi hän hoiti
useita kunnallisia ja seurakunnallisia luottamustehtäviä.
Söderlångvikin koulu
Lennart avioitui 15.11.1922 uusikaarlepyyläisen Dagmar
Wilhelmina Gyllenbergin (s.1892) kanssa, johon hän tutustui seminaariaikanaan.
Dagmar työskenteli kassanhoitajana pankissa Uudessakaarlepyyssä. Pariskunnalle
syntyi 7.5.1924 poika, Leif Mikael. Vanhempia kohtasi suuri suru, kun Leif
kaatui Juustilassa 11.7.1944. Hänet on haudattu Dragsfjärdiin samaan hautaan,
johon myös hänen vanhempansa myöhemmin haudattiin. Lennart Häggblom siirtyi
ajasta ikuisuuteen 8.9.1963, hänen hautansa sijaitsee Dragsfjärdissä. Puoliso
Dagmar nukkui pois vuonna 1982.
Lennartille myönnettiin seuraavat kunniamerkit:
Vapaudenristi 4.lk miekkojen kera Suomen leijonan ritarimerkki Finlands svenska
Landskommuners Förbundin kultainen ansiomitali.
Mutta se mysteeri: ennen Saksaan paluutaan 1917 hän kävi
jostakin syystä Örössä ja samoin jostakin syystä meislasi nimensä kallioon. Nimen
hakkaamisessa Örön kallioon on vierähtänyt aikaa tunti jos toinenkin. Eli täysin
luvatta hän ei välttämättä ole saarella käynyt. Pelko kiinnijäämisestä olisi
ollut ilmeinen. Örössä oli vuonna 1916 yksi opettaja. Vuonna 1916 Örössä
toimineen merisiirtolan vankien opetuksesta vastasi vankilan palkkaama
opettaja, mutta tämä opettaja on ollut Helsingin kuritushuoneen vakituinen
opettaja, ei Lennart. Syystä tai toisesta Lennartin nimi on kalliossa, ja hyvä
niin. Vielä kun selviäisi miksi hän kävi nimenomaisena päivänä Örössä.
