Älskar vaiko Alskär

Sekä että tietenkin, mutta tällä kertaa keskitytään Alskärin linnakkeeseen. Tuo toinen vaihtoehto päätyi taannoin erään kirjoittamani Alskäristä kertovan artikkelin kuvatekstiin melko omatoimisen taittajan myötä. Taisi olla taittaja hippusen rakastunut:) 

Kuntaliitosten myötä monilla paikkakunnilla on nykyään useita samannimisiä katuja. Ja Paraisten kaupungilla kymmenittäin samannimisiä saaria! Alskärejäkin lienee liuta. Berghamneista, Kalvholmeista ja monista muista puhumattakaan. Ennen kävin Alskärissä, nykyään Korppoon Alskärissä. Manan majoille haipuneiden kuntien nimet kokevat ainakin minun kielenkäytössäni kokonaan uuden tulemisen, jotta pysyn kärryillä missä milloinkin menen. 

Tarvitseekohan tästä sanoa mitään... :)  Kuva on siis Alskäristä, lähin autotie puolestaan on noin...öööh... tunnin venematkan päässä. Kyselin taannoin erään luennon yhteydessä Meripuolustusalueen väeltä miten merkki on mahtanut päätyä linnakkeelle. Vastaukseksi tuli lähinnä muutama vieno hymy. 

Linnakkeen miniatyyrihistoria on seuraava: 

Alskärin linnoittaminen käynnistyi loppukesästä 1940 samanaikaisesti muun muassa Jungfruskärin, Berghamnin ja Isokarin kanssa. Miehistö asui alkuun kangas- ja pahviteltoissa. Linnakkeelle tuotiin sekä rakennuksia että tykkejä pääasiassa Kökarista. Saarelle sijoitettiin kolme kuuden tuuman Canet-tykkiä. Suunnitelmissa oli sijoittaa asemiin kolme, sittemmin kaksi 234/50 B-tykkkiä (evakuoidun Russarön materiaalia) ja asemia alettiinkin muuttaa näille sopiviksi, mutta jatkosota alkoi kesken valmistelujen ja linnakkeelle jäi kuuden tuuman tykit. Melko pian jatkosodan käynnistymisen jälkeen Ahvenanmaata alettiin linnoittaa uudelleen, ja Alskärin tykit siirrettiin takaisin Kökariin. Sittemmin 1950-luvun lopulla linnake sai uudelleen kuuden tuuman tykit, näiden putket tuotiin Utöstä. Linnakkeen rakennuskanta oli pääosin siirrettäviä parakkeja, jotka siis reissasivat tykkien lailla maakuntarajan kahta puolta, ja tänä päivänä niistä muistuttavat vain betoniset kivijalat. 

Paikallinen tippukiviluola. 

Jatkosodan ensimmäinen merisotatoimi tapahtui Alskärin linnakkeen tuntumassa. Itäinen naapurimme hurisutteli koneillaaan pilvien suunnalla ja lähetteli jokusen ammuksen alas vahingoittamatta kuitenkaan Alskärin linnaketta. Muualla tuosta ensimmäisestä aallosta sen sijaan aiheutui vahinkoja. 

Kuntaliitosten ohella on toteutettu myös aselajiliitoksia. Laivasto ja rannikkotykistö liitettiin yhteen 1998. Osasyynä rannikkotykistön alasajolle oli se, että aselaji koettiin haavoittuvaksi kiinteän "sijaintinsa" vuoksi. Nyt myös rannikkotykit pyrkivät uudistumaan ja siirtymään kelluviksi yksiköiksi. Vielä tarvitaan kuitenkin hiukan lisää vettä, jotta tämä yksilö lähtee merelle.

Suomen kaunein tykki-kisan voittaja on löytynyt! Kisaa ei kylläkään ole ollut, mutta jos olisi, niin tämä saattaisi hyvinkin olla se voittaja! Alskärin 152/45 C-tykki, josta yhden hengen raati sanoo seuraavaa: sulavalinjainen, arvokkaasti vanhentunut ja yhä ryhdikäs.

Alskäristä matka jatkui kohti seuraavaa linnaketta. Ja mistä sitten heräsinkään seuraavaa aamuna: 

Maisemat aamukahvia juodessa näyttivät kumman tutuilta :)  Päädyimme yöksi Utön laituriin. 

Syyskun loppupuolella keli olisi voinut olla hippusen huonompikin, mutta Utö näytti jälleen parhaat puolensa!